sunnuntai, 3. toukokuu 2015

YLEN ALE

Sosiaalisessa mediassa ja televisiossa on pilkattu ja mollattu Antti Rinnettä, jonka kahdenkeskistä keskustelua Slovakian demokraattisen puolueen ministerikollegan kanssa kuvattiin ja nauhoitettiin hänen tietämättään.

Onko tämä nyt ennakkotapaus, jonka seurauksena hyväksytään toimittajien salanauhoitukset. Tulevaisuudessa siis saamme nähdä ja kuulla poliitikkojen "möläytyksiä" tuon tuostakin, koska niitähän aivan varmasti riittää. Ja kun lupa on, niin  tasapuolisuuden nimissä nauhoituksia kaikilta puolueilta ja poliitikoilta, tilaisuuksia varmasti löytyy. Toimittajat vain kyttämään sopivaa hetkeä ja sitten otos pääuutislähetykseen.  Ei olisi uskonut Ylestä, joka toimii eduskunnan alaisuudessa sortuvan tällaiseen "roskalehtimäiseen" toimintaan.

Alla olevasta nettiosoitteesta voi käydä katsomassa mitä laki sanoo salanauhoittamisesta.

http://toimittajanrikoslaki.fi/aanen-tallentaminen-haastateltavan-oikeudet/

sekä rikoslain 24 pykälästä 5 luvusta 2 kohdasta

Viestintälaissa asiaa sivutaan, joskin asiaa käsitellään viestinnän ja teleyhteyksien näkökulmasta. Jokinlainen yhteys myös tähän lakiin mielestäni on, koska toimittajan salaa nauhoittama otos julkistettiin televisiossa.

Paula Mehto

sunnuntai, 26. huhtikuu 2015

TUULIKO HUULIA HEILUTTAA?

TUULIKO HUULIA HEILUTTAA?

Tiedotettu on, että vuoden 2014 alusta on voinut tienata 300 euroa ilman, että se pienentää työttömyyspäivärahaa tai etuuksia esim. asumistukea. Totuus on toinen.  Jokainen hankittu euro vaikuttaa edelleen asumistukeen. Työttömyyspäiväraha vaikuttaa hankitun tulon veroprosenttiin. Esim. 250 euron bruttotulosta/kk voi joutua maksamaan veroa 20 % tai jopa enemmän. Verotuksen ansiotulovähennys on sitä pienempi mitä vähäisempi on hankittu tulo. Tämä nostaa veroprosenttia.  Myös ansiosidonnaisen päivärahan verotus nousee kun se ylittää n. 10 000 euroa/vuosi. Ansiosidonnaisen päivärahan lähtöprosentti on 20. ”Annetaan ja otetaan” jatkuu edelleen. Tämäkin pienituloisten aseman parantamiseksi tehty päätös oli vain vaalipuhetta tai sitten päättäjät eivät tienneet mitä tekivät.  Kannattaa siis tarkistaa veroprosentti, vaikka tulot olisivat pienet, jotta ei joudu maksamaan veroja vuoden lopussa.

Tämän vuoden syykuun tienoilla pitäisi tulla voimaan laki, jonka mukaan voi tienata 300 euroa bruttona, niin ettei se vaikuta asumistukeen. Nähtäväksi jää.  Ja toteutuuko se niin, ettei jotain muuta kautta tätä oikeutta oteta pois.

Taas kerran päättäjät ennen vaaleja puhuivat miten työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa ja näin auttaa työttömiä ja pienituloisia, sekä kannustaa heitä hakemaan ja ottamaan työtä vastaan.  Hallitusta koottaessa on korostettu luottamuksen tärkeyttä. Miten on omien kansalaisten luottamus päättäjiin? Voimmeko luottaa, että puheet pitävät ja tehdään päätöksiä, jotka auttavat työttömiä ja pienituloisia parantamaan omaa toimeentuloaan? Vai ovatko päättäjien puheet vain huulten heiluntaa tuulessa.

Paula Mehto, Kuopio

maanantai, 30. maaliskuu 2015

EU UKRAINAN SISÄLLISSODAN MAKSUMIES?

EU Ukrainan sisällissodan maksumies?

Kirjoitetaan, puhutaan Venäjä-Ukraina tilanteesta, sodasta, mutta mielestäni kyse on lähinnä Ukrainan sisällissodasta. Länsi tukee länsimielisiä ukrainalaisia ja Venäjä venäjämielisiä separatisteja. Suomessakin v. 1918 valkoiset ja punaiset kävivät sotaa keskenään. Valkoisia tuki Saksan keisarikunnan armeija, joka tuli Hangon kautta eteläsuomeen n. 13 000 miehen vahvuudella. Neuvosto-Venäjä antoi punaisille lähinnä aseapua. Uhreja sisällissota vaati n. 38 000. Meilläkin osattiin.

Miksi sisällissotia käydään? Siksi, että maassa on epätasa-arvoa, sortoa, valtaa pitävät eivät huomioi kansalaistensa tarpeita, rikkaat rikastuvat – köyhät köyhtyvät, korruptio kukoistaa. Näinhän Ukrainassa on ollut koko itsenäisyyden ajan, vuodesta 1991. Sen itsenäisyyden aika ei ole ollut rakentavaa. Olisiko syytä myös Ukrainassa itsessään? Jos näin kiihkeätä on yhteiselämä, viisainta olisi jakaa maa kahteen osaan. Länsimieliset länteen ja venäjämieliset itään. Jakautumisiahan on tehty ennenkin (Tšekkoslovakia), jos yhteiselo ei ole onnistunut. Ukraina on mielestäni jätetty liian vähälle kritiikille, kokonaisuus huomioonottaen.

Krim luovutettiin Ukrainalle vuonna 1954. Idean isä oli Nikita Hruštšov ja tätä puolsi myös puolueen johto. Luovutus oli aikana jolloin Ukraina oli sosialistinen neuvostotasavalta ja se oli kiinteässä yhteydessä Neuvostoliittoon. Sisäiset rajat olivat symboliset ja hallinnolliset. Venäjällä on ollut ja on edelleen laivastotukikohta Krimillä, josta on ollut vuokrasopimus Ukrainan kanssa. Nyt Venäjä on ottanut haltuun Kirimin. Ymmärrettävää, jos uhkana on länsi (Nato), joka mahdollisen Ukrainan Nato-jäsenyyden myötä mahdollistaa lännen laajentumisen alueelle, jossa sijaitsee Venäjän laivastotukikohta.

Kun Ukrainan itsenäisyyden aika on ollut pelkkää korruptoitunutta valtataistelua, ei pidä ihmetellä kansanäänestyksen tulosta, jonka seurauksena Krim liitettiin takaisin Venäjään. Krim on autonominen tasavalta, väestöstä 60 % on venäläisiä 24 % ukrainalaisia, 12 % krimintataareja, loput valkovenäläisiä, tataareja ja armenialaisia. Krimin kaappauksen jälkeen sen kansalaisten palkkoja ja eläkkeitä on nostettu.

Ukrainan huonoa johtamista osoittaa myös kaasumaksujen maksamatta jättäminen Venäjälle. Velka on kasvanut huomattavaksi. Olettaako Ukraina, että kaasulaskun maksaja löytyy nyt EU:sta? Voivat siinä olla oikeassakin.

Ei pidä myöskään vähätellä USA:n osuutta asiaan. Ehkä se tavoittelee maailman herruutta, ”suuri on kaunista”. Valtiot toinen toistensa perässä liittyvät Natoon tai ainakin ovat aikeissa. Sokeasti, miettimättä mitä siitä voi seurata. Idän ja lännen tasapaino on tärkeää säilyttää, eikä sitä pidä horjuttaa.

Nato on uhka, jos se tulee liian lähelle Venäjän rajaa. Venäjä reagoi Ukrainan Nato puheisiin ja aikeisiin aivan odotetusti. Tilanne luo liikaa jännitteitä ja asettaa Suomenkin vaikeaan välikäteen. Natolle ei ja puolueettomuuspolitiikalle kyllä. Toivottavasti myös Ukraina tekee niin.

Paula Mehto

Kuopio

 

 

keskiviikko, 17. syyskuu 2014

Manipulointia

”Venäjää pelätään enemmän” kirjoitetaan Savon Sanomien pääkirjoituksessa 15.9.2014. Ei ihmekään kun tuutin täydeltä tulee uutista ja mielipidettä, jossa annetaan pelolle siivet. Selvästikin media korostaa ”pahaa Venäjää” ja vaakakupin toinen puoli unohdetaan. Se toinenkin puoli on varmasti olemassa.  Kun/jos Venäjältä tulee positiivisia uutisia, se käännetään valheeksi, jos taas uutiset ovat negatiivisia, se onkin sitten täyttä totta.

Nato intoilijat manipuloivat kansalaisia minkä kerkeävät. Ei ole oikein. Tällä keinoin yritetään kääntää kansalaisten oma ajattelu niin, että sitä ei olisikaan. Päämäärä on saada kansa Nato myönteiseksi, niin että kun asiasta äänestetään tulevaisuudessa, toiveena on ”laumakäyttäytyminen”. Toivottavasti ihmiset laittavat jäitä hattuun ja jatkavat itsenäistä ajattelua.

Pääministeri Stubbin selvästikin piilotettu luonne, joka on äkkipikaisuus ja asemaan nähden liian herkkä reaktiokyky, ei ole hyväksi, kun asioita tulisi viedä eteenpäin maltillisesti. Tuomiojan näkemystä ja kokemusta kannattaisi hyödyntää. Polvihousupoliitikoillemmekin olisi suotavaa EU:n nuoleskelun sijaan arvostaa enemmän omiaan.

 

Paula Mehto

 

 

 

maanantai, 14. huhtikuu 2014

PUOLUEETTOMASTI PUOLUEETON

Ukrainan tilanne huolestuttaa. Venäjää kritisoidaan ja syystäkin, mutta asioilla on aina kaksi puolta; positiivi ja negatiivi, molemmat yhtä tärkeitä, totuuden ja tasapuolisuuden saavuttamiseksi.

Mielestäni tiedottaminen painottuu liikaa Venäjä vastaiseksi. Syytä tietenkin on, mutta täytyisi myös tuoda samalla esille syyt, miksi Venäjä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Uhittelevasti. Mitään muutahan ei vielä ole tapahtunut, ja Venäjä on ilmaissut, etteivät he aio aloittaa sotatoimia. Nähtäväksi jää miten on.

Venäjän mediaa arvostellaan propaganda uutisoinnista ja valehtelusta, mutta samaa propaganda uutisointia harjoitetaan myös muualla, Suomessakin. Propagandaa on myös se, että jätetään kertomatta jotain kokonaisuuteen kuuluvaa.

USA ja NATO, levittäytyvät joka maailman kolkkaan ja osallistuvat joka ainoaan konfliktiin maailmalla. Entiset maat, jotka kuuluivat Venäjään länsimaistuvat ja liittyvät Natoon tai suunnittelevat sitä. Ilman muuta Venäjä reagoi. Länsi, USA ja NATO tulevat liian lähelle ja näin ollen lisäävät jännitteitä. Pelätään että Venäjä hyökkää, ehkä myös Venäjä ajattelee että sinne voidaan hyökätä.

Kun olen keskustellut ihmisten kanssa, jotka ovat asuneet/asuvat maissa, joissa USA ja Nato toimivat, ja joissa on ollut sotatoimia, on mielipide ollut, ettei USA ”laittaisi lusikkaansa, joka soppaan”. ”Maailman poliisilla” on aseita ja siellä missä se milloinkin on ja missä soditaan, myös siviilejä kuolee.  Tosiasia on, että USA ja Nato ovat uhkia Venäjälle. Katseet kohdistuvat Ukrainaan ja Venäjään, mutta tosiasiassa kyse on Venäjästä USA:sta.

Suomi on noudattanut puolueettomuuspolitiikkaa, joka on ollut viisas ratkaisu. Toivottavasti näin on myös jatkossa.